Varhaisen tuen vaikutus korjaavan työn määrään on todettu olevan äärimmäisen merkityksellinen. Ylisosiaalineuvos Aulikki Kananoja puhuu siitä, kuinka varhaista tukea on laajennettava perheiden tueksi. Kananoja pitää tärkeänä, että varhaista työtä tulisi aina miettiä, kun päätetään esim. lastensuojelun resursseista. LAPE-muutosohjelman aikana onkin pohdittu sitä, millaisia varhaisen tuen kokeiluja ja käytänteitä voitaisiin luoda vähentämään mahdollisen korjaavan tuen määrää.

Valtakunnallinen LAPE-muutosohjelma tähtää varhaisen tuen palveluiden kehittämiseen. Päijät-Hämeessä erilaisia varhaisen tuen palvelumalleja pilotoidaan ja niiden vaikutusta pyritään arvioimaan suhteessa esim. sijoitusten määrään. Varhaisen tuen palvelumalleja lähdettiin miettimään siihen kontekstiin, missä lapsiperheet luonnollisesti aivan alkutaipaleella näyttäytyvät. Neuvolan toimintaympäristö on perheille ensimmäinen viranomaiskosketus. Neuvolassa käydään jo ennen lapsen syntymää ja tiheästi ensimmäisten kuukausien aikana. Terveydenhoitajalla on tärkeä rooli perheen elämässä lapsen ensimmäisten kuukausien ja perheen muodostumisen aikana.

Lähdimme miettimään varhaisen tuen palvelua neuvolaympäristöön, lapsiperheille. Vavu- kotikäynnit on yksi varhaisen tuen palvelukokeilu. Vavu-kotikäynnit ovat terveydenhoitajan ja kotipalvelun työntekijän yhteistyössä toteuttamia perheen tapaamisia. Vavu- käynneillä perheet saavat tietoa arjen tuen-yksikön palveluista eli siitä, millaista tukea perheillä on mahdollisuus saada. Kotipalvelun työntekijä kertoo perheelle kotipalvelun tuesta. Tavoitteena on saada vanhemmille tietoisuus siitä, että tukea on saatavilla, yksin ei tarvitse jäädä. Vauva-arki voi yllättää ja uuvuttaa, tähän pyritään tuomaan tukea varhaisessa vaiheessa, kotipalvelun avulla.

Neuvolaympäristöä lähdettiin miettimään myös ohjaavan tuen ympäristönä. Perheohjaajan vastaanottomalli on yksi varhaisen tuen muoto, jota on Päijät-Hämeessä kehitetty LAPE-muutosohjelman aikana. Kehittämistyö on nyt pilotointivaiheessa ja vastaanottoa lähdetään pilotoimaan kahdessa Hyvinvointiyhtymän neuvolassa, Lahden alueella. Perheohjaajan vastaanottotyö perustuu asiakkaan vapaaehtoiseen haluun saada muutosta perheen toimivuuteen ja arjen haasteisiin. Vastaanotto ei sido perhettä asiakkuuteen ja vastaanotto tapahtuu ilman ajanvarausta. Vastaanotolla voi keskustella esim. kasvatuksellisista pulmista, parisuhteesta, taloudesta tai muista lapsiperheen arjen haasteista. Vastaanotolla on mahdollisuus kysyä, jos joku asia askarruttaa mieltä.

Pilottineuvolat ovat Lahden alueella Laune ja Mukkula. Vastaanottoa pidetään kerran viikossa molemmissa neuvoloissa. Pilotin aikana on tarkoitus kokeilla yhteistyötä lähipäiväkotien ja avoimien kohtaamispaikkojen välillä. On mietitty yhteistyötä varhaiskasvatuksen kanssa, jolloin perheet ovat vielä neuvolan asiakkuudessa. Varhaiskasvatuksen ja neuvolan rooli on tukea vanhempia kasvatustehtävässään, mutta ohjaavaa työtä tarvitaan myös sosiaalipalveluiden osalta. Sosiaalipalveluiden ohjaus ja neuvontatyötä on tuotava lähemmäs asukkaita ja helpommin saataville. Perheohjaajan vastaanotto on yksi neuvonnan ja ohjauksen muoto.

Mirva Illi-Lampio

sosiaaliohjaaja/kehittämistyö

Lapsiperhepalveluiden arjen tuki,

Päijät-Hämeen Hyvinvointiyhtymä

https://www.ess.fi/uutiset/paijathame/art2491094