Tältä sivulta voit ladata haluamiasi tuotoksia hankkeen ajalta. Katso oranssista sivupalkista löytyvät erikseen otsikoidut käytäntökuvaukset sekä videot kohdasta hyviä käytäntöjä kunnista.
Löydät liitteitä alla olevasta tekstistä. Tässä myös ote loppuraportista varhaiskasvatuksen, koulun ja oppilaitoksen osalta:
LAPE_PH_VakaKouluOppilaitos_osakokonaisuuden_loppuraportti_31.12.2018
Yksilökohtaisen opiskeluhuollon pääasialliseksi kehittämiskohteeksi otettiin monialaisen asiantuntijaryhmän toiminta lapsen poissaoloihin liittyen. Lapsen jäädessä pois koulusta ja erityisesti poissaolojen pitkittyessä muodostuu paljon yhdyspintoja eri toimijoiden välille ja suhteessa lapseen. Kehittämistä tehtiinkin yhdessä koulun, opiskeluhuoltopalvelujen, sosiaalipalvelujen ja psykososiaalisten palvelujen kanssa. Kehittämistyön tarkennettuna tavoitteena oli:
• opiskeluhuoltolain juurruttaminen
• opiskeluhuollon monialaisen asiantuntijaryhmän tutuksi tekeminen
• avata asiantuntijaryhmän työtä koulun ulkopuolisille yhteistyökumppaneille.
• lisätä lapsen/nuoren ja perheen osallisuutta
• lisätä yhteistä työtä eri toimijoiden välillä.
Kehittämistyöhön päätettiin koota halukkaista toimijoista kehittäjäryhmä, joka nimettiin MAR-kehittäjäryhmäksi. Ryhmän kokoonpanoa mietittiin opiskeluhuollon ja oppimisen tuen yhteistyöryhmässä (OOOT), minkä jälkeen kunnat saivat ilmoittautua mukaan kehittäjäryhmään nimeämällä siihen edustajansa. Kehittäjäryhmässä oli kattava edustus eri asiantuntijoita koulusta, opiskeluhuollosta, sosiaalipalveluista ja psykososiaalisista palveluista.
Työssä nähtiin tarpeelliseksi selkiyttää eri toimijoiden rooleja ja lapsen/nuoren ja perheen toimijuutta monialaisen asiantuntijaryhmän prosessissa. Yhteisellä kehittämisellä monialaisessa asiantuntijaryhmässä kasvuympäristössä tehtävää arviointia voitiin tuoda sosiaali- ja terveydenhuollossa tehtävän monitoimijaisen arvioinnin yhdyspintaan. Kehittämistyössä korostui myös kohtaamisen ja dialogisuuden merkitys. Osana kehittämistä harjoiteltiin yhteistä keskustelua poissaoloihin liittyen case-työskentelyn avulla. Case-työskentelyä tarjottiin myös kuntiin ja menetelmää on käytetty monialaisissa tilaisuuksissa oppimisen apuna. Case-kiertue on kiertänyt 9/10 Päijät-Hämeen kunnista. Kehittämistyöhön liittyi kaksi opinnäytetyötä: Sofia Jokelan ja Jenni Välitalon sosionomi YAMK-opinnäytetyö ja Vilma Rannan ja Hanna Silventoisen sosionomi AMK-opinnäytetyö. Molemmissa hyödynnettiin kokemusasiantuntijuutta.
Kehittämistyön tulokset koottiin julkaisuun, jossa on:
• Huoneentaulu lapsen hyvästä kohtaamisesta
• Huoneentaulu opettajan ja vanhemman yhteistyöstä
• Monialaisen asiantuntijaryhmän tapaamisen runko
• Toimijoiden roolit monialaisessa asiantuntijaryhmässä
• Hyvä yhteydenotto sosiaalihuoltoon tai lastensuojeluilmoituksen sisältö
• Yhteisen monialaisen työn kuvaus
• Case-kertomuksia käytettäväksi yhteisissä verkostoissa
VAKAKO liite_PH_Yhteinen_työ_lapsen_asiassa_FINAL
Esiopetuksen kuraattorityötä kehitettiin Päijät-Hämeen alueella yhteiskehittämisen prosessilla. Kehittämishankkeessa olivat mukana Iitti, Hollola, Heinola, Orimattila, Asikkala, Padasjoki, Hartola, Sysmä ja Kärkölä. Kehittämistyöstä valmistui myös sosionomi AMK opinnäytetyö. Esiopetuksen kuraattorityön kehittämistä ei oltu alkujaan suunniteltu hankkeessa tehtäväksi, mutta tarve nousi kunnista hankkeen aikana ja siihen päätettiin vastata.
Esiopetusta järjestetään alueella sekä kouluissa että päiväkodeissa. Kuraattoripalvelut toteutuvat eri tavoilla riippuen siitä missä esiopetus järjestetään. Kouluissa kuraattorit ovat työskennelleet pitkään, joten kuraattoripalvelut ovat helposti tarjolla myös esiopetuksessa oleville lapsille. Varhaiskasvatuksessa kuraattorien rooli ja työnkuva eivät ole olleet niin selkeitä. Esiopetuksen kuraattorikäytäntöjä haluttiin kehittää yhdenmukaisemmiksi ja tasa-arvoisemmiksi kuntien sisällä. Kuntien tarpeet ja resurssit esiopetuksen kuraattorityön kehittämiselle olivat hyvin erilaiset. Tämän vuoksi jokainen kunta oli kehittämistyössä mukana sille sopivalla tavalla ja kehittämistyö etenikin kunnissa hyvin eri tahtiin. Osassa kunnista yhteistyötä on ollut jo ennen kehittämishankkeen alkua ja toiset ovat kehittäneet kuraattorityötä ilman mitään entuudestaan olemassa olevia käytäntöjä.
Tavoitteena kehittämishankkeessa oli yhdessä tutustua, pohti ja kehittää esiopetuksen kuraattorityötä ja luoda esiopetuksen kuraattorityön lukuvuosisuunnitelma yhteistyössä mukana olevien kuntien kanssa.
VAKAKO liite_PH_Esiopetuksen_vuosisuunnitelma
Koulunkäyntikykyisyyden arvioimista tarkasteltiin Lahden kaupungin pilotoimassa JALO-nivelluokkakehittämisessä. Pilotista tehtiin raportti sekä monialaisen asiantuntijaryhmän malli vaativaan erityiseen tukeen siirryttäessä ja kouluprosessissa (liitteenä). JALO:ssa kehitettiin ja pilotoitiin monialaisen asiantuntijaryhmän työtä sekä koulun ja verkostojen tiivistä yhteistä työtä erityisessä vaativassa tuessa. Koulunkäyntikykyisyyden arvioinnin ajatuksesta siirryttiin tarkastelemaan sitä, mikä prosessissa tukee lapsen koulunkäyntikykyä. Luokkamuotoista erityisopetusta tarjoava JALO-jakso on tarkoitettu oppilaille, joilla on tunne-elämän tai psyykkisen voinnin vuoksi suuri erityisen tuen tarve. Jalo-jaksolle voidaan ohjata oppilas, jolla on omassa koulussaan käytössään kaikki koulun tukitoimet ja moniammatillisen verkoston tuki. Jalo-jaksolla selvitetään, millä tukitoimilla lasta tulisi koulunkäynnissä jatkossa tukea ja mitkä asiat arjessa edesauttavat lapsen koulunkäyntiä. Jakson pituus ja työskentely sovitaan moniammatillisena yhteistyönä kunkin oppilaan tarpeita vastaavaksi. Yhteys omaan kouluun säilyy ja moniammatilinen verkosto toimii tiiviissä yhteistyössä, mukana on myös sairaalakoulun henkilökuntaa. Jalo-jakson edustajat ovat osallistuneet LAPE-hankkeen kehittämistyöhön ja jakaneet kokemuksiaan maakunnan alueella.
VAKAKO liite LAHTI_JALO_jaksolle_ohjautumisen_prosessi_04062018
Kehittämistyön aikana syntyi myös useita opinnäytetöitä:
YAMK-opinnäytetyö:
”Opiskeluhuollon yhteinen chat olisi hieno ajatus!”
Digitaalinen palveluohjaus toisen asteen koulutuksen kuraattoripalveluissa
Johanna Panttila
http://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/150724/Panttila_
Johanna.pdf?sequence=1&isAllowed=y
YAMK-opinnäytetyö:
TOIMENPIDESUOSITUKSET LAPSIPERHEPALVELUIDEN JA KOULUN VÄLISEN YHTEISTYÖN KEHITTÄMISEN TUEKSI
Pitkittyneet koulupoissaolot yhteistyön lähtökohtana
Sofia Jokela ja Jenni Välitalo
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/148430/Jokela_
Sofia.pdf?sequence=2&isAllowed=y
AMK-opinnäytetyö
Koulun monialaisen asiantuntijaryhmän kehittäminen: Työpajoihin osallistuneiden nuorten näkökulma osana kehittämistä
Vilma Ranta ja Hanna Silventoinen
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/153368/Ranta_
Vilma.pdf?sequence=1&isAllowed=y
YAMK-opinnäytetyö:
ESIOPETUKSEN KURAATTORITYÖN KEHITTÄMINEN PÄIJÄT-HÄMEEN ALUEEN KUNNISSA
Esiopetuksen kuraattorityön vuosisuunnitelma kuraattorin ja esiopetuksen henkilöstön työtä ohjaamassa
