Maakunnallinen opiskeluhuollon ja oppimisen tuen yhteistyöryhmä – lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukeminen yhteisöissä
Sivistystoimenjohtajien seudullinen ohjausryhmä perusti maakunnallisen opiskeluhuollon ja oppimisen tuen yhteistyöryhmän keväällä 2017 (OOOT-ryhmä). Ryhmän tehtäväksi suunniteltiin oppimisen tuen ja opiskeluhuoltotyön asioiden yhteiskehittäminen sekä Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelman (LAPE) asiat ”Varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukena” osakokonaisuuteen liittyen. Ryhmä muodostettiin kuntien opiskeluhuollon ohjausryhmien jäsenistä. Ajatuksena oli se, että ryhmän toiminta jää pysyväksi LAPE-muutosohjelmakauden päättyessä.
Kunnat nimesivät yhteistyöryhmään yhden edustajan kunkin kunnan opiskeluhuollon ohjausryhmästä ja mahdollistavat tälle osallistumisen yhteistyöryhmän kehittämistoimintaan. Lisäksi kokoonpanossa huolehdittiin siitä, että ryhmä on edustuksellinen ja siinä on asiantuntijoita Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymästä (PHHYKY) lapsiperheiden sosiaalityöstä, neuvola-, koulu- ja opiskeluterveydenhuollosta, kuntien varhaiskasvatuspalveluista, perusopetuspalveluista ja toisen asteen koulutuspalveluista. Ryhmän kokoukset sovittiin järjestettäväksi niin, että niissä käsitellään sekä opiskeluhuollon että oppimisen tuen asioita. Ohjausryhmä nimesi OOOT-ryhmälle puheenjohtajan, jonka tehtävänä on kutsua kokousedustajat koolle ja johtaa puhetta kokouksissa.
OOOT-yhteistyöryhmä toimii sivistystoimenjohtajien seudullisen ohjausryhmän alla ja kokousten muistiot menevät ohjausryhmälle tiedoksi ja ne säilytetään sivistystoimenjohtajien seudullisen ohjausryhmän peda.net -alustalla. Maakunnassa on sovittu, että sivistystoimen johtajat kuuluvat tulevaan maakunnalliseen LAPE-yhteistyöryhmään.
LAPE-muutosohjelmakaudella OOOT-yhteistyöryhmä on toiminut aktiivisemmin, ikään kuin ohjausryhmänä varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos lasten ja nuorten hyvinvoinnin tukijana -kokonaisuudelle. Kehittämisen painopisteeksi on valittu yhteisöihin liittyvä opiskeluhuolto ja oppimisen tuki ja tavoitteeksi yhteisöihin kuulumisen varmistaminen.
OOOT-yhteistyöryhmä ei ryhmänä tee varsinaisia päätöksiä, vaan niitä tekevät sen jäsenet virka- ja esimiehinä oman toimivaltansa puitteissa tai vievät asioita keskusteltavaksi omiin organisaatioihinsa. Päätökset perustuvat yhteiseen näkemykseen ja pohjautuvat lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tavoitteisiin. OOOT-ryhmä on osallistunut maakunnallisen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tekemiseen. Ryhmässä on käyty läpi maakunnassa LAPE-muutosohjelman aikana tehtyjä kyselyjä sekä kouluterveyskyselyyn liittyviä asioita ja pohdittu yhdessä lasten ja nuorten hyvinvointiin liittyviä asioita.
Kunnissa tehtyä kehittämistyötä on tarkasteltu yhdessä. Ryhmän jäsenet ovat esitelleet käytäntöjään ja suunnitelmiaan ja niitä on kartoitettu kunnista myös LAPE -muutosohjelman kautta. Kartoitustyön avulla on tullut näkyväksi missä asioissa on jo melko yhtenäisiä toimintatapoja, joita kannattaa edelleen vahvistaa ja missä asioissa osalta kuntia ehkä vielä puuttuu toimintatapoja. Tällöin niitä kannattaa levittää muualta hyvinä käytäntöinä. Yhdessä valittuja yhteisöllisiä käytäntöjä on levitetty koko maakunnan alueelle. Alustavat valinnat yhteisöllisistä käytännöistä on tehty jo LAPE-hankesuunnitelmassa, johon maakunnan kunnat sitoutuivat. Muilta osin tieto valituista toimintamalleista on mennyt ryhmän jäsenten kautta heidän omiin organisaatioihinsa keskusteltavaksi ja päätettäväksi. Hallinnollisia päätöksiä asiat eivät ole vaatineet. Käytäntöjä on levitetty koulutuksen, ohjauksen, benchmarkingin ja mallien avulla. Malleja on käyty läpi, minkä jälkeen käyttöön ottamiseen on voinut saada tukea. Yhtenä levitettävänä käytäntönä on ollut ”Mitä kuuluu –prosessi”, joka on opiskeluhuoltoryhmän työtä jäsentävä malli. Siinä lapset ja nuoret ovat mukana tuottamassa hyvinvointitietoa omasta ryhmästään.
OOOT-ryhmä on käynyt läpi opiskeluhuoltoryhmän sekä opiskeluhuollon ohjausryhmän työtä ja tehtäviä eri kunnissa. Näitä on työstetty LAPE-vetoisesti sekä tarkastelemalla kuntien opiskeluhuoltosuunnitelmia että tuottamalla materiaalia ryhmätöiden avulla kokouksessa. Tätä tietoa on viety kansalliseen kehittämiseen. Lisäksi on käyty läpi opiskeluhuoltosuunnitelmiin ja muihin lakisääteisiin suunnitelmiin liittyviä asioita. Maakunnassa on haluttu vahvistaa sitä, että opiskeluhuoltoryhmät tekevät suunniteltua ja arvioitua työtä, yhdessä vanhempien ja lasten kanssa.
Kokemuksia yhteistyöryhmän toiminnasta
LAPE -muutosohjelmakaudella OOOT-yhteistyöryhmä on toiminut kehittäjäryhmänä ja ohjausryhmänä varhaiskasvatus, koulu ja oppilaitos -kokonaisuudelle. Sen koordinointi on ollut LAPE-projektisuunnittelijan ja ryhmän puheenjohtajan vastuulla. Kokousmuistiot on kirjoittanut projektisuunnittelija. Ryhmä on kokoontunut kehittämisasioissa useammin, kuin mitä se tulee vastaisuudessa kokoontumaan. Ryhmässä on ollut mahdollisuus levittää omia malleja ja suunnitelmia ja toisten tekemistä on voinut oppia, mikä on tuntunut ryhmän jäsenistä hyvältä. Ajankohtaisista asioista on saanut tietoa kollegoilta. Maakunnalliseen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tekemiseen osallistuttaessa on yhdessä kirjoitettu opiskeluhuollon palvelukuvausta ja oppimisen tuen kuvausta ja yhteisessä ryhmätyössä avattu opiskeluhuoltoryhmän ja opiskeluhuollon ohjausryhmän työtä. Tämä on jäsentänyt kunnissa tehtävää työtä ja herättänyt ajatuksia erityisesti pienissä kunnissa, joissa on vain yksi tai kaksi koulua. Yhteinen työskentely on myös lisännyt yhtenäisyyttä. Opiskeluhuollon ohjausryhmien toiminta on aktivoitunut LAPE -kehittämisohjelman aikana niissä kunnissa, joissa siinä oli ollut katkoksia joidenkin muutosten takia.
Ryhmien jäsenet ovat tulleet eri ammattiryhmistä, mikä on ollut positiivinen asia. Kuitenkin se, että he ovat tulleet osin eri asemasta suhteessa omaan opiskeluhuollon ohjausryhmäänsä, on vaikuttanut siihen, miten asiat ovat edenneet omassa kunnassa. Joku on voinut heti tehdä esimiehenä päätöksen ja toinen on vienyt asian keskusteltavaksi kuntaansa.
Jatkokehittämisehdotukset
Työtä täytyy voimakkaammin jatkaa 2.asteen ja varhaiskasvatuksen asioissa.
Opiskeluhuoltopalvelujen maakunnallinen esimiesverkosto – kohti yhtenäisiä opiskeluhuoltopalveluja
Päijät-Hämeen alueella on kymmenen kaupunkia/kuntaa, joista seitsemässä opiskeluhuollon kuraattoripalvelut ja kuudessa opiskeluhuollon psykologipalvelut ovat vastikään siirtyneet kuntien sivistystointen alaisuuteen. Kolmessa kunnassa palvelut olivat jo sivistystoimen alla. Muutos tarkoitti sitä, että useat kuraattorit ja psykologit saivat uuden työnantajan ja esimiehen ja samalla moni esimies sai ensimmäistä kertaa alaisuuteensa opiskeluhuoltopalvelujen henkilöstöön kuuluvia. Yksi pienistä kunnista päätyi hankkimaan opiskeluhuollon kaikki palvelut yksityiseltä palveluntuottajalta ja toinen ostamaan kuraattori- ja psykologipalvelut naapurikunnalta.
Tehtävänkuvat, hankinnat, kirjauksiin liittyvät asiat, työnohjaukset, koulutukset ja substanssiosaamisen puute nostivat esimiehille tarpeita kokoontua yhdessä. Yhteistyö koettiin tarpeelliseksi myös yhtenäisempien opiskeluhuoltopalvelujen kehittämisen kannalta. Esimiesten kanssa käydyissä keskusteluissa päädyttiin kokeilemaan olisiko esimiesten verkostolle tilausta.
1. Verkoston jäsenet
Esimiesverkostoon kuuluvat kuraattorien, psykologien, koulu/opiskeluterveydenhoitajien esimiehet sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon vastuulääkärit. Suun terveydenhuollon kutsumista mukaan on ajateltu myöhemmäksi.
2. Verkoston tehtävä
Esimiesverkosto käsittelee opiskeluhuoltopalvelujen asioita (kuraattori-, psykologi-, terveydenhoitaja- ja lääkäripalvelut) sekä niihin linkittyviä asioita. Verkosto huolehtii riittävän yhtenäisestä opiskeluhuoltopalvelujen työstä ja sen kehittämisestä maakunnan alueella. Verkosto voi tarjota jäsenilleen synergiaetuja koulutusten tai työnohjausten järjestämiseen. Verkosto kokoontuu 2-3 kertaa vuodessa. Ryhmän puheenjohtaja valitaan vuosittain ja vuoden tapaamiset ja paikat päätetään vuodeksi kerrallaan. Vuonna 2019 puheenjohtajana toimii opetuspäällikkö Piia Uotinen Orimattilan kaupungista ja tapaamispaikkana on Lahden kaupungin sivistyspalvelukeskus.
3. Yhteistyö
Esimiesverkosto kokoontuu kerran vuodessa yhdessä sosiaali- ja terveyspalvelujen yhdyspintatoimijoidensa kanssa perhekeskusverkoston hengessä. Tällöin verkostoon tulee mukaan myös lapsiperheiden sosiaalipalvelujen johto sekä psykososiaalisten palvelujen johto. Myös vammaispalvelujen ja kuntoutuksen osallistumista on mietitty. Laajassa kokouksessa käydään läpi uusia toimintamalleja ja käytäntöjä ja päivitetään tietoja sekä mietitään, millaista koulutus- tai muuta yhteistyötä mahdollisesti tarvitaan jonkun ilmiön tai yhteiseksi koetun haasteen takia.
Kokemuksia esimiesverkoston toiminnasta
Yhteistyöstä ja yhteisestä kehittämisestä on ollut helpompi sopia, kun esimiehet ovat tulleet keskenään tutuksi. Opiskeluhuoltopalvelujen henkilöstön tehtävänkuvista on rakentunut kollegiaalisella tuella ja valmiiden, jaettujen mallien avulla yhtenäisempiä. Osa kunnista on myös mielellään hyödyntänyt valmiiksi tehtyä. Muiden kehittämissuunnitelmista tai työskentelytavoista kuulemisesta on ollut monelle apua ja niistä on voinut innostua. Vastaavien kuraattorien rekrytoinnista on keskusteltu yhdessä. Maakunnassa on haastetta saada rekrytoitua päteviä vastaavia kuraattoreita, mikä on puhuttanut paljon.
Opiskeluhuoltopalvelujen esimiesverkoston on suunniteltu linkittyvän maakunnalliseen LAPE -yhteistyöryhmään ja perhekeskusverkostoon. Johtamisen rakennetta koskevien päätösten jälkeen sovitaan verkostoon liittyvistä yksityiskohdista.
