Mihin tarpeeseen ja tilanteeseen malli/käytäntö on tehty
Valtaosalla Päijät-Hämeen kouluista on opiskeluhuoltolain voimaantulon jälkeen kerätty luokilta kuulumisia kyselyillä, joiden tuloksia on käsitelty yhdessä opettajan ja oppilasedustajien kanssa opiskeluhuoltoryhmässä. Osassa kouluista oli alettu jalkautua käytössä olevan Mitä kuuluu -kyselyn jälkeen pitämään opiskeluhuoltoryhmän kokoontuminen toiminnallisesti luokassa. Kouluilla oli ollut omia toimintakulttuuriinsa ja yhteisöönsä sopivia kokeiluja.
Jalkautuminen nähtiin konkreettisena tapana lähteä tukemaan luokkien hyvinvointia ja kumppanuutta opettajien ja opiskeluhuollon muiden toimijoiden välillä. Maakunnallinen opiskeluhuollon ja oppimisen tuen yhteistyöryhmä OOOT (kts, kuvaus 15.) valitsi Mitä kuuluu? -prosessin jatkokehitettäväksi ja levitettäväksi käytännöksi. Prosessia päätettiin edelleen kehittää toimivaksi yhteisöllisen opiskeluhuoltotyön malliksi koko maakunnan alueella.
Mitä kuuluu -prosessi tuo opiskeluhuoltotyöhön:
– mahdollisuuden tarkentaa opiskeluhuollon tavoitteita jokaisen ryhmän kohdalla
– mahdollisuuden toteuttaa opiskeluhuoltoa yhdessä eri toimijoiden ja opiskelijoiden kanssa
– mahdollisuuden saada tietoa opiskeluhuollon arvioinnin pohjaksi
Mitä kuuluu? -prosessi tuo opiskeluhuoltoryhmän, luokan oppilaat ja opettajan sekä vanhemmat yhteisen tiedon äärelle.
Prosessin eteneminen
1. Kysely oppilaille ja vanhemmille
Kouluilla on käytössä erilaisia kyselyjä. Lahden kaupunki käyttää kaikissa kouluissaan sähköistä kyselyä, josta on versiot ala- ja yläkoululle. Muissa kunnissa kyselyt ovat paperimuodossa. Esiopetuksen kuraattorityön kehittämisen aikana Orimattilassa on päätetty alkaa pilotoiden muokata kyselyä myös esiopetuksen lasten käyttöön. Kyselyn avulla saadaan tietoa esim. oppilaiden hyvinvoinnista, luokan ilmapiiristä ja sosiaalisista suhteista. Luokka vastaa kyselyyn, josta saatuihin vastauksiin opiskeluhuoltoryhmä ja opettaja tutustuvat ennen luokan opiskeluhuoltoryhmän tapaamista. Opettaja kysyy kuulumisia myös vanhemmilta, yleensä Wilma-järjestelmän kautta.
2. Opiskeluhuoltoryhmän jalkautuu luokkaan
Opiskeluhuoltoryhmä tai osa siitä jalkautuu luokkaan käsittelemään kyselyn tuloksia oppilaiden kanssa. Näin päästään yhteisen tekemisen äärelle. Yhteisessä keskustelussa luokan oppilaat ja opiskeluhuoltoryhmä käyvät läpi ja työstävät esille nousseita asioita pienryhmissä, koko luokan kesken ja toiminallisesti. Näin syntyy yhteistä hyvinvointitietoa vuorovaikutteisessa prosessissa.
3. Yhteistyö vanhempien kanssa
Tietoa voidaan palauttaa vanhemmille viesteillä tai vanhempainilloissa.
4. Yhteinen tavoite
Luokassa käydyn keskustelun päätteeksi tullaan yhteisen tavoitteen äärelle. Tavoitteet muodostetaan hyvinvointitiedosta ja yhdessä todetuista tarpeista ryhmälähtöisesti, mutta opiskeluhuoltoryhmän avulla. Oppilashuoltoryhmän jalkautunut kokous päättyy luokassa, kun yhdessä on löydetty tavoite, jonka suuntaan lähdetään. Oppilashuoltoryhmässä voidaan palata asiaan vielä uudelleen ja miettiä kohdennetun työn tarvetta.
5. Suunnitelma ja keinot tavoitteen toteuttamisesta
Tavoitteiden toteutumiseksi tehdään suunnitelma, johon määritellään askelia. Opiskeluhuoltoryhmä tukee toteutusta antamalla keinoja tai esim. osoittamalla kohdennettua työtä ryhmän tueksi. Kun vanhemmat tietävät tavoitteista ja keinoista, he voivat tukea omalta osaltaan.
6. Arviointi
Tärkeää on päästä myös yhteisen arvioinnin äärelle. Yhdessä sovitaan, miten toteutuneet tavoitteet voidaan nähdä käytännössä. Opettaja voi seurata niiden toteutumista arjessa ja opiskeluhuoltoryhmän kanssa niitä voidaan arvioida seurantatapaamisessa.
Kokemuksia Mitä kuuluu -prosessista
Mitä kuuluu? -prosessilla on saatu muutettua oppilashuoltoryhmän työn toimintakulttuuria perusopetuksen puolella. Pilottiversioita mallista on käynnistymässä myös esiopetuksen puolella joissakin yksiköissä maakunnassa. Prosessi varmistaa tasalaatuisuuden yhteisöllisen opiskeluhuollon toteutumisessa koulun sisällä. Opiskeluhuoltopalvelujen työntekijät tulevat tutuiksi oppilaille ja heille voidaan esitellä opiskeluhuollon palveluita. Lisäksi jalkauduttaessa luokkiin omat asiakkaat voidaan nähdä luokkatilanteessa, mikä voi hyödyttää yksilötyötä. Toisaalta yksilötyön tarve voi myös vähentyä.
Oppilas ja ryhmä oppivat tavoitteellisesta työstä, oman tekemisen merkityksestä ja ovat toiminnan subjekteja sen sijaan, että olisivat työn kohteena. Mitä kuuluu? -prosessi on oivallinen tapa lisätä vuorovaikutteisuutta ja ratkaisutaitoja. Hyvään ryhmähenkeen liittyy yhteisen tekemisen aikana koetun vahvistumisen lisäksi koulupäivässä jaksaminen eli työrauhan tukeminen ja kaveruus- ja tunnetaitojen lisääminen ja kiusaamisen ehkäiseminen. Luokan opettaja tai luokanvalvoja saa kumppaneita ja opiskeluhuoltoryhmän jäsenet saavat uudenlaisia kosketuspintoja opiskelijoihin ja ryhmiin.
Mitä kuuluu -prosessiin voidaan liittää kohdennettua työtä joko koskemaan koko kouluyhteisöä tai yksittäistä ryhmää. Järjestöjen ja seurakuntien, eri ammattilaisten tai vaikkapa vanhempainiltojen avulla voidaan tuottaa tukea ja oppilas/opiskelijakunta, tukioppilaat voivat olla mukana. Prosessissa syntyy tietoa suunnitelmia varten, vanhempainyhdistyksen tai luokan vanhempien kanssa voidaan miettiä ratkaisuja ilmiöihin.
Mikä aiheutti haasteita
Isoissa yksiköissä opiskeluhuoltoryhmät ovat jakaantuneet pienempiin jalkautuviin ryhmiin luokkien tarpeiden mukaan. Opiskeluhuoltoryhmien suuri koko joissain yksiköissä tekee koko ryhmän jalkautumisen kerrallaan mahdottomaksi ja varmasti myös tarpeettomaksi.
Jatkokehittämisehdotukset
Mallia voi kehittää edelleen oppilailta saatavan palautteen ja kokemuksen perusteella. Vanhempien mukaan ottamista voi edelleen kehittää ja innovoida. Prosessin jatkuvuutta ja luokan tavoitteiden toteutumisen seurantaa voi systematisoida edelleen.
Hankekauden loppuvaiheessa kunnat ovat kehittäneet käytäntöä omakseen ja valtaosassa kunnista ollaan aloitettu tai aloittamassa opiskeluhuoltoryhmän jalkautuminen luokkiin käsittelemään kyselyistä nousseita asioita yhdessä oppilaiden ja opettajan kanssa. Kouluissa on erilaisia tapoja kokeilla ja toteuttaa mallia. Yhteistä on lapsilähtöisyys, osallisuus hyvinvointitiedon tuottamisessa, tavoitteellisuus ja opiskeluhuoltoryhmän toiminnan tuominen lähemmäs oppilaiden arkista toimintaympäristöä.
https://peda.net/lahti/oppilashuolto/kja
