Mitä miettii muutosagentti?

Kansallisen LAPE- muutosohjelman valtionavustuskausi lähenee loppuaan. Päijät-Hämeen LAPE-muutosta on tehnyt dynaaminen tiimi ja lukuisa määrä alueen toimijoita. On ollut ilo olla mukana tässä kehittämistyössä. Perhekeskustoimintamallin kehittäminen on saanut ansaitusti huomiota. Voisikin todeta, että perhekeskustoimintamalli kokoaa kaiken LAPE: ssa kehitettävän työn yhteen. Perhekeskustoimintamalli kokoaa alleen sateenvarjon lailla lapsenoikeusperustaisen toimintakulttuurin, varhaiskasvatuksen, koulun ja oppilaitoksen hyvinvointityön ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut.  Seurakunnat ja järjestöt tekevät merkittävää työtä alueemme lasten, nuorten ja perheiden hyväksi. Perhekeskustoimintamallin sydän on lapsi ja voisikin sanoa, että perhekeskustoimintamallin keuhkoina on kaikkien toimijoiden ajatus yhdessä tekemisestä ja osaamisen yhdistämisestä.

Paluu lähtötilanteeseen

LAPE-muutosohjelma tuli Päijät-Hämeelle haastavaan ajankohtaan. Hyvinvointikuntayhtymä oli perustettu juuri vuoden 2017 vaihteessa ja alueella oli koettu isoja muutoksia. Työntekijöiden jaksamista koeteltiin niin kunnissa kuin hyvinvointiyhtymässä. Jälkikäteen ajatellen kehittämistyön nivominen täysin uudenlaisen tilanteen perusteisiin oli kuitenkin hyvä asia. Eri toimijoilla oli tilausta keskusteluyhteyden avaamiselle muuttuneessa tilanteessa. LAPE-muutosohjelman periaatteet otettiin hyvinvointikuntayhtymän lapsi- ja perhepalvelujen kehittämisen periaatteiksi ja kaikki Päijät-Hämeen kunnat sitoutuivat yhteiseen kehittämiseen.

Hyvinvointiyhtymän ja kuntien taloustilanne on ollut tiukka alusta alkaen. Tiukassa taloustilanteessa katseita onkin käännetty siihen, miten lasten, nuorten ja perheiden palveluista saadaan yhtenäinen ja toisiaan tukeva kokonaisketju. Sote-palveluiden kehittämisestä tai palvelujen määrästä säästettävät rahat tulevat korkojen kera maksettavaksi. Palvelujen mahdollinen puute tai niiden saavuttamattomuus näkyy lasten ja nuorten kasvuympäristössä toimivilla. Kunkin lapsen ja nuoren tilanne tulisi nähdä kokonaisuutena; sama lapsi käyttää sekä kunnan että soten palveluja. Hyvätkin lapsen, nuoren tai perheen auttamisyritykset voivat jäädä yritykseksi, mikäli toimitaan erillään eikä tuki rakennu lapsen tilanteen ympärille. Toimiessaan perhekeskusverkosto tarjoaa lapselle oikea-aikaisen avun. Perhekeskusverkoston toiminta yltää parhaimmillaan siihen tavoitteeseen, että työntekijätkin kokevat saavansa tukea toiselta ammattilaiselta. Tämä taas ajan kuluessa johtaa siihen toivottuun tulokseen, jossa uskalletaan ottaa asioita puheeksi varhain.

Entä ne agentin ajankohtaiset?

Kirkas tavoite kaikessa muutosagentin työssä on ollut maakunnallisen LAPE- kehittämisrakenteen luominen ja valtionavustuksellisen hanketyön edistymisen tukeminen maakunnassa. Maakunnallisten muutosagenttien työ jatkuu vielä ensi vuoden. Ensi vuosi on monin tavoin merkityksellinen. Kaikki tämä valtionavustuksella tehty LAPE- kehittämistyö tulee nivoa myös tulevan maakunnan rakenteisiin sote- ja maakuntauudistuksen valmisteluun. LAPE- kehittämisrakenteeseen kuuluu jatkossakin kuntien/kaupunkien LAPE-työryhmät sekä vuoden 2019 alussa perustettava, nykyisen ohjausryhmän korvaava, maakunnallinen LAPE- yhteistyöryhmä.

Onneksi ei siis tarvitse olla yksin vaan LAPE-rintama alkaa olla meidän maakunnassa melkoisen vahva – meitä on paljon – jatketaan siis yhdessä hienosti käynnissä olevaa LAPE- muutosta !

 

Kuva agenttireittini varrelta

Muutosagentti Elina Vesterinen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.