Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelma LAPE etenee vahvassa myötätuulessa eri maakunnissa, niin myös Päijät-Hämeessä. Muutosohjelman toimeenpano Päijät-Hämeessä on käynnistynyt samanaikaisesti, kun Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä on aloittanut toimintansa. Yhtymän lapsiperhepalvelujen kokonaisuus on hakenut uutta muotoaan uusitulla organisaatio- ja johtamisjärjestelmällään. Yhtymän aloitukseen liittyvistä uudelleenjärjestelytarpeista sekä toiminnan yhtenäistämistarpeista huolimatta on kyetty käynnistämään myös toiminnallisia muutoksia, jotka kytkeytyvät luontevasti osaksi LAPE -muutostyötä maakunnassa.

LAPE -muutosohjelman suunnittelu käynnistettiin nopealla aikataululla kesällä 2016 silloisten sote -organisaatioiden ja niiden edustajien voimin. Tässä vaiheessa ei vielä tiedetty, syntyykö Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä. Hyvän pohjan suunnittelutyön käynnistämiselle loi maakunnassa tehty pitkäjänteinen kehittämistyö ja hanketyön osaaminen alueella. LAPE -muutosohjelman tavoitteiden mukaista kehittämistoimintaa on Päijät-Hämeen maakunnassa tehty mm. KASTE -hankeohjelman puitteissa 2010-luvulla. Nykyisellä LAPE -kehittämistyöllä ja erityisesti perhekeskustoimintamallilla on myös mielenkiintoisia yhtymäkohtia 2000-luvun alussa toteutettuun hyvinvointineuvola-hankkeeseen. Myös toimijat ovat edelleen samoja. Lasten ja perheiden palvelujen kehittämiseen tarvitaan mukaan sosiaali- ja terveydenhuolto, sivistystoimet ja kuntien muut hallintokunnat, järjestöt, seurakunnat, oppilaitokset ja kuntalaiset eli lapsiperheet itse.

Syksyn 2016 onnistumisia olivat Huomisen hyvinvointia lapsille ja perheille Päijät-Hämeessä 2017-2018-hankesuunnitelman aikaansaaminen ja erityisesti myönteisen rahoituspäätöksen saaminen STM:ltä. Myös LAPE -muutosagentti saatiin maakuntaan ja päätettiin sijoittaa Sosiaalialan osaamiskeskus Versoon, jonne myös kehittämishankkeen hallinnointi sijoittui. Yhtymävalmistelun tiimellyksessä organisoitiin maakunnallinen LAPE -työryhmärakenne. Kuntien ja yhteistoiminta-alueiden olemassa olleet työryhmät muodostivat hyvän pohjan LAPE -kehittämisrakenteelle. Jo loppuvuodesta 2016 kävi selväksi, että lasten ja perheiden palveluiden kehittämistyö kiinnostaa laaja-alaista joukkoa. Maakunnassa on laajalti tahtotilaa parantaa päijäthämäläisten lasten ja perheiden hyvinvointia. Kyse on mitä suurenmassa määrin myös maakunnan elinvoiman kysymyksestä. Meillä Päijät-Hämeessäkään ei ole varaa menettää yhtään lasta ja nuorta, mikä edellyttää palvelujärjestelmän kokonaisvaltaista kehittämistä aina ehkäisevistä palveluista lastensuojelun sijaishuollon kaltaisiin palveluihin. Lapsille ja nuorille suunnatun tuen lisäksi on panostettava myös vanhemmille suunnattujen palvelujen kehittämiseen. Yhtymässä käynnistetty päihde- ja mielenterveyspalvelujen kehittämistyö tukee lape-työtä ja sen tavoitteiden saavuttamista. Tämä on huomioitava myös lapsiperheiden palvelutoiminnan organisoinnissa ja yhteistyöverkostojen rakentamisessa.

LAPE -työ on ollut käynnissä vuoden 2017 alusta. LAPE -kehittämistyö kytkeytyy vahvasti hyvinvointikuntayhtymän lapsiperhepalveluissa käynnistettyyn kehittämistyöhön. Resursseja on kohdennettu uudelleen: kahden lastenkodin resurssien verran on lisätty varhaiseen tukeen ja lastensuojelun avohuoltoon. Näin apu ja tuki toteutuu aikaisempaa nopeammin ja tarve korjaavaan työhön vähenee. Neuvolatyö ja lapsiperheiden kotipalvelun kaltaiset palvelut muodostavat tulevaisuuden perhekeskustoiminnan ytimen. Maakunnan neuvolatoimintaa on viime vuosina kehitetty merkittävästi vastaamaan lapsiperheiden terveyden ja hyvinvoinnin haasteisiin. Fyysisten kohtaamispaikkojen lisäksi tarvitaan sähköisiä palveluja. Myös perhekeskustoiminta voi olla joiltakin osin osa sähköistä maailmaa ja vastata näin ainakin osan lapsiperheistä tarpeisiin. Sosiaali- ja terveydenhuollon ja kuntien sivistystoimien lisäksi tarvitsemme lape -työhön ja tulevaisuuden perhekeskuksiin myös muita toimijoita. Päijät-Hämeessä on aktiivinen järjestökenttä, joka on omalla toiminnallaan täydentänyt julkisten toimijoiden palvelutoimintaa merkittävästi. Stea:n rahoituspäätökset paikallisille järjestöille joulukuussa otettiin ilolla vastaan myös hyvinvointikuntayhtymässä. Myös seurakunnat edistävät omalla toiminnallaan lapsiperheiden hyvinvointia varhaiskasvatustyöllään ja perheneuvonnalla sekä perheasiainsovittelulla.

LAPE -muutostyö on edennyt Päijät-Hämeessä myönteisesti. Myönteisyyden taustalla on alueen kuntien ja sote toimijoiden vahva, yhteinen visio. Vision keskeisimmän konkretisoituman, perhekeskustoimintamallin sisältö alkaa hahmottua alueen osaajien kehittämistyönä. Perhekeskustoimintamalliin linkittyvät varhaiskasvatus ja koulun oppilashuolto kehittyvät suuntaan, jossa alueellinen tasa-arvo lisääntyy. Kehitteillä on mm. yhteneviä oppilashuollon käytäntöjä, jolloin eriarvoisuus maakunnan lasten ja perheiden välillä vähenee. Järjestöyhteistyönä on käynnistetty MLL:n perhekummitoiminta ja eroauttamisen kehittäminen jatkuu edelleen. Yhteistyössä SOS -lapsikylän kanssa tehdään tutkimusta, joka lisää kehittämisen tietoperusteisuutta sekä sisällöistä että kustannuksista. Lapsiystävällinen maakunta kehittyy yhteistyössä Unicefin kanssa ja lapsiystävällisyys työpaikoilla on saanut tuekseen alueen yrityksistä muodostetun verkoston. Lapsivaikutusten arviointi vauhdittuu, kun ko. osa-alue sai oman tekijänsä juuri ennen joulua. Maakunnallisen lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laadinta on alkanut ja sitä tehdään yhteistyössä kuntien sivistystoimien ja hyvinvointiyhtymän kanssa kuntien hyvinvointikertomuksiin linkittyen. Kaikkea ei saada valmiiksi vielä vuonna 2018 vaan muutostyö jatkuu kehittämishankkeen päätyttyä.

Elina Vesterinen, lapsi- ja perhepalvelujen muutosagentti, LAPE-muutosohjelma Päijät-Häme

Tuija Åstedt, projektipäällikkö, LAPE-muutosohjelma Päijät-Häme

Sari Lahti, lapsiperhepalveluiden tulosaluejohtaja, Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä

Mika Forsberg, perhe- ja sosiaalipalvelujen toimialajohtaja, Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä