Mikä on perhekeskus?

Nykyhallituksen rahalliselta panostukseltaan mittavin muutosohjelma LAPE tähtää lapsi- ja perhepalvelujen uudistamiseen vuosina 2016-2018 siten, että ne vastaavat nykyistä paremmin lasten, nuorten ja perheiden tarpeita. Ensisijaista uudistuksessa on lapsen etu ja oikeudet sekä vanhemmuuden tuki. Näin voidaan vähentää lasten, nuorten ja perheiden eriarvoisuutta.

Yhtenä keinona edellä mainittuihin tavoitteisiin pääsemiseksi nähdään perhekeskustoimintamallin kehittäminen, jolla ha­e­taan rat­kai­sua ha­ja­nai­sen pal­ve­lu­jär­jes­tel­män ky­vyt­tö­myy­teen vas­ta­ta las­ten ja per­hei­den avun­tar­pei­siin vii­vyt­te­le­mät­tä ja kus­tan­nus­vai­kut­ta­vas­ti. Per­he­kes­kus­toi­min­ta­mal­lissa kootaan pirs­ta­lei­set pal­ve­lut ja edis­tetään asi­ak­kaan tar­pei­den koh­taa­mis­ta. Taustalla on ajatus, että eri­lais­ten per­hei­den viivästynyt avun­tar­pei­siin vas­taa­minen, pal­ve­lu­jen pirs­ta­lei­suus ja pal­ve­lu­kult­tuu­rin on­gel­mat joh­ta­vat las­ten, nuor­ten ja per­hei­den on­gel­mien moni­mut­kais­tu­mi­seen, pa­hoin­voin­tiin, eri­ar­vois­tu­mi­sen li­sään­ty­mi­seen ja syr­jäy­ty­mi­seen. Seu­rauk­se­na eri­tyis­pal­ve­lu­jen tar­ve li­sään­tyy ja kus­tan­nuk­set kas­va­vat.

Päijät-Hämeen maakunnallisessa LAPE-työssä yhtenä tavoitteena on miettiä tälle maantieteelliselle alueelle toimiva perhekeskustoimintamalli. Mietinnässä on, mitä perhekeskus täällä voisi tarkoittaa, mitä sen pitäisi sisältää, missä sen pitäisi sijaita ja onko perhekeskus enemmän fyysinen paikka vai onko se tarjontaa verkossa? Ilahduttavaa on, että asiaa mietitään monessa paikassa, monien osaajien toimesta ja paneutuen ja innostuneena.

Mitä enemmän kuuntelen keskustelua ja juttelen ihmisten kanssa, pohdin, onko perhekeskustoimintamalli paitsi fyysinen ja toivottavasti digitaalinen, paljolti myös mentaalinen asia? Onko perhekeskustoimintamallissa erityisen oleellista tunne ja varmuus siitä, että saan ja minulle ja meille tarjotaan apua ja tukea, jos ja kun siihen on tarve? Ja jos näin on, miten tämä tunne ja varmuus syntyy?

Asiaa voisi testata mielikuvaharjoituksella ja kuvitella pieni tai iso hätätilanne: kenen puoleen silloin käännyn? Jollekin se on naapuri, ystävä, äiti, isä, harrastuskaveri ja toivon mukaan näin on meistä useimmalla – saan apua tai ainakin saan apua avun hakemiseen ja taakkani helpottuu.

Jos heitä ei ole tai heidän puoleensa ei voi kuvitella kääntyvänsä, taho voi olla neuvolan terveydenhoitaja tai opettaja tai koulukuraattori tai terveyskeskuslääkäri ja tunne siitä, että kun hänelle kerron huoleni, tulen autetuksi ja oloni helpottuu saman tien. Eikä minun tarvitse kertoa tätä samaa huolta enää kenellekään toiselle, vaan avun saamiseni lähtee tästä liikkeelle.

Ja tämä kaiketi ontuu – olemme tunnistaneet sen, että järjestelmässämme on taipumus seuloa asiakkaan huolet ja poimia sieltä yksittäinen tarve, johon yksittäisen asiantuntijan valtuudet riittävät vastaamaan? Asiakas tarpeineen pilkotaan.

Miten siis vastaanottaa asiakas kokonaisena jokaisessa niissä kohdassa, jossa asiakas huolensa ensimmäisen kerran ilmaisee ja mahdollisesti vielä vähän kiertäen? Koska tätä kaiketi on matalakynnyksisyys?

Ajattelen, että ammattilaisen tilanne on analoginen asiakkaan tilanteeseen. Etulinjan työntekijä uskaltaa ottaa vastaan asiakkaan kokonaisvaltaisesti, jos hänellä on varmuus siitä, että saan apua tilanteen ratkaisemiseen, mikäli oma osaamiseni ei riitä. Tähän tarvitaan kaksisuuntaista luottamusta: koko järjestelmämme pitää luottaa etulinjan ammattilaisten kykyyn arvioida tilanne ja etulinjassa pitää olla luottamus siitä, että minulla on selkänoja muissa ammattilaisissa, jos heitä tarvitsen.

Perhekeskustoimintamalliin tarvitaan luottamusta, joka läpäisee koko järjestelmän. Luottamusta rakennetaan työyhteisöissä aktiivisella johtamisella ja yhdessä tekemisellä. Kuuntelin kesällä Suomi-Areenalla Suvi-Anne Siimestä ja viehätyin hänen kehotuksestaan ”Luota ensin”, jolla hän tarkoitti sitä, että ojennetaan käsi ja lähdetään ajatuksesta, että toisella on hyvät mielessä. Enemmistöllä on.

Tuija Åstedt

Projektipäällikkö, Huomisen hyvinvointia lapsille ja perheille Päijät-Hämeessä


Share on Facebook0Share on Google+0Tweet about this on TwitterShare on LinkedIn0

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *