Vaivatonta menoa – Pinnistelemättä paras

Virtsateiden erilaiset oireet virtsaamisvaikeuksineen ovat yleisiä. Kiusallinen vaiva heikentää usein elämänlaatua sekä aiheuttaa kustannuksia potilaalle ja yhteiskunnalle. Oireita ovat mm. tiheä virtsaamistarve, yövirtsaaminen, virtsauspakko, pakkovirtsankarkailu, virtsantulon viipyminen, heikentynyt virtsasuihku, pinnistelyn tarve virtsatessa, virtsauksen keskeytyminen, vajaan tyhjenemisen tunne ja virtsaumpi. Tulehdusten ohella oireiden taustalla voi olla erilaisia sairauksia esim. eturauhasen sairaudet, aivohalvaus, diabetes, MS-tauti, Parkinsonin tauti tai selkäydinvammat. Virtsateiden tulehdukset ovat hengitystietulehdusten jälkeen yleisimpiä lääkärin hoitoon johtavia tulehduksia. Suomessa hoidetaan avohoidossa noin 250 000 virtsatietulehdusta ja sairaalassa noin 20 000. Näiden diagnostiikkaa ja seurantaa varten pyydetään vuosittain yli miljoona virtsan bakteeriviljelyä. Virtsaoireet lisääntyvät myös ikääntyessä. Yksinomaan virtsankarkailu ennustaa iäkkäällä hoidon tarpeen lisääntymistä ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa se aiheuttaa merkittävän osan kokonaiskustannuksista henkilöstökuluina.

Monia virtsaoireita voidaan hoitaa, parantaa ja lievittää muun muassa lääkehoidolla, fysioterapialla ja elämäntapaohjauksella. Jokaisella kansalaisella tulisikin olla oikeus saada paras mahdollinen virtsaoireita parantava tai lievittävä hoito ennen pysyviin suojahousuihin ja katetrihoitoihin päätymistä.

Päijät-Hämeessä on jo pitkään tehty kehittämistyötä virtsaoireisten potilaiden hoitoketjujen parantamiseksi. v. 2008 kehittämistyöryhmä suositteli urologisten sairaanhoitajien kouluttamista terveyskeskuksiin ja lääkäri -sairaanhoitaja työparimallia virtsaoireisten potilaiden hoidossa. Urologisten sairaanhoitajien koulutus toteutettiin yhteistyössä Lahden ammattikorkeakoulun kanssa (2010–2012). Työ jatkui URHOKE -hankkeessa (2013–2014), jossa kehitettiin alueellinen toimintamalli virtsaoireisen potilaan hoitoketjusta terveysaseman ja keskussairaalan yhteistyönä.
Hoitoketju alkaa ensikäynnillä terveyskeskuksen sairaanhoitajan vastaanotolla. Potilas valmistautuu ensikäynnille täyttämällä virtsauslistan ja oirelomakkeen. Käyntiä on voinut edeltää laboratoriokokeiden ottaminen. Hoitajakäynnillä selvitetään myös potilaan perussairaudet, leikkaukset ja lääkitys. Lääkäriaika varataan, kun kaikki tulokset ovat valmiit. Tavoitteena on vapauttaa lääkärin työaikaa suoraan vaikuttavaan potilastyöhön, kun hän voi tulosten ja tutkimisen perusteella tehdä oikean diagnoosin ja aloittaa hoidon tai arvioida lähetetarpeen fysioterapeutille tai keskussairaalaan jatkotutkimuksiin. Hoitaja antaa potilaalle myös ohjausta ja neuvontaa arjessa selviytymisen tueksi.

Edellä kuvattu toimintamallilla on todettu olevan useita etuja. Oireiden selvittely on helppoa aloittaa omalla terveysasemalla hoitajan vastaanotolla jo varhaisessa vaiheessa ennen oireiden pahenemista. Tällöin monia potilaiden oireita voidaan myös parantaa ja helpottaa yhä nopeammin sekä paremmin. Virtsaoireiden vuoksi ajan varaaminen lääkärin vastaanotolle on aiemmin saattanut siirtyä pitkällekin ennen hoidon aloittamista, sillä asian puheeksi ottaminen on koettu kiusallisena. Vaivaton hoitoon ja tutkimuksiin pääsy hoitajan ensikäynnillä edistää potilaan asian selvittelyä ja hoitamista ripeämmin. Suuri osa potilaista voidaan hoitaa omalla terveysasemalla, jolloin myös hoidon kustannukset jäävät pienemmäksi. Mikäli potilaan oireet edellyttävät lähetettä keskussairaalaan urologian poliklinikalle, hoito nopeutuu myös keskussairaalassa omalla terveysasemalla aloitettujen tutkimusten johdosta.

Hyvinvointiyhtymän perustaminen luo uusia mahdollisuuksia parantaa virtsaoireisten potilaiden hoitoa. Toimintamalli voidaan joustavasti viedä osaksi kaikkien terveysasemien toimintaa. Se edellyttää urologisten hoitajien asiantuntijuuden käyttöä osana terveysasemien ajanvaraus- ja vastaanottopalvelua. Näin palvelut ulottuvat kaikkien päijäthämäläisten saataville. Tavoitteena on potilaille vaivatonta menoa – pinnistelemättä paras!

Johanna Aitamurto
Hallintoylihoitaja, Päijät-Hämeen keskussairaala

Seija Salomaa
Erityisasiantuntija, uroterapeutti, Päijät-Hämeen keskussairaala

ArjaTuulikki Wilén (toim.)
Projektipäällikkö, hallintotieteiden tohtori, PHHYKY

Artikkeli on osa kirjoitusten sarjaa, jossa esitellään hyvin tehtyä työtä Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymässä – Hyvää hoitoa Päijät-Hämeessä.


Share on Facebook0Share on Google+0Tweet about this on TwitterShare on LinkedIn0

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *