Sairaan terve Päijät-Häme

Päijät-Hämeen keskussairaalan sisätautiklinikka on menestynyt hyvin kansallisessa vertaisarvioinnissa. Arvioinnissa verrataan oman toiminnan tunnuslukuja (tuottavuus, laatu, volyymit, kustannukset, resurssit) toisten keskussairaaloiden vastaavien yksiköiden toimintaan ja samalla seurataan oman toiminnan kehitystä. Päijät-Hämeessä ei tuoteta palveluita liikaa suhteessa väestön hoidon tarpeeseen, vaan jopa jonkin verran alle sen. Erikoissairaanhoidon tarvetta lisää suurten ikäluokkien tulo sairastumisikään. Samanaikaisesti väestö ikääntyy ja monisairastavuus lisääntyy, huoltosuhde heikkenee ja sairaustaakka lisääntyy. Tämän kaiken seurauksena kokonaiskustannukset kasvavat ja kestävyysvajeen ongelma on yhä haasteellisempi ratkaista. Tämä tulee kuormittamaan terveydenhuoltoa seuraavat 15 vuotta, minkä jälkeen palvelutarpeen arvioidaan vähenevän.

Viimeaikoina on ollut julkisuudessa keskustelua päijäthämäläisten korkeasta sydän – ja aivoinfarktikuolleisuudesta. Tulokset eivät ole hyviä, mutta hoidon tuloksiin vaikuttaa kuitenkin koko hoitoketjun toiminta, ei vain sen päätepiste. Keskussairaalassa hoidetaan sairauksien päätetapahtumia ja lopputilanteita. Sairauksia on kuitenkin pyrittävä ehkäisemään ennalta entistä monipuolisemmin ja järjestelmällisemmin. Näin myös potilailla on keskeinen merkitys terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Nopeita vaikutuksia ennaltaehkäisyllä ei saavuteta, mutta ennaltaehkäisyn pitkäaikaisvaikuttavuudesta klassinen koko maailman tuntema esimerkki on Pohjois-Karjala projekti. Poliittisissa tuottavuuspaineissa hoitoajat sairaalassa on viety jopa uhkaavan lyhyiksi. Kiihkeä toiminnan sykli näkyy henkilöstön kuormittuneisuutena ja siinä, että potilaiden ohjaamiseen ja neuvontaan ei ole enää riittävästi aikaa erikoissairaanhoidossa. Ratkaisuja ongelmaan on kuitenkin etsitty yhteistyöstä perusterveydenhuollon kanssa. Potilaiden tueksi on kehitetty erilaisia hoito- ja poliklinikkaratkaisuja, joista on saatu hyvää palautetta potilailta.

Päijät-Hämeen keskussairaalassa ja koko Hyvinvointiyhtymässä seurataan aktiivisesti hoidon tuloksia ja etsitään ongelmakohtiin ratkaisuja jo varhaisessa vaiheessa ennen valtakunnallisten tilastoraporttien julkaisemista. Päijät-Hämeen keskussairaalan uuden sydänkeskuksen toiminta tulee vääjäämättä nostamaan hoidon ja hoitoresurssien tasoa. Sen toiminnan laatutasoa kuvastaa se, että sieltä ostavat palveluja myös Helsingin yliopistollinen keskussairaala ja useat muut keskussairaalat.

Tuorein sisätautien vertaisarviointi osoittaa, että Päijät-Hämeessä tuotetaan keskimääräisillä resursseilla laadukasta hoitoa hyvin tehokkaasti. Palvelutarpeen lisääntymiseen voidaan vastata osittain oman toiminnan kehittämisellä, mutta se ei yksin riitä. Tarvitaan hyviä diagnostisia välineitä, investointeja, osaavaa henkilöstöä sekä riittäviä resursseja. Taloudellisista paineista huolimatta sairaalan ydintehtävä ei ole säästää, vaan tuottaa alueemme väestölle laadukkaita, elämäntäyteisiä ja terveitä elinvuosia.

Kansalaisten, poliitikkojen sekä hoito- ja lääketieteen huippuosaajien tiiviillä toisiaan kuuntelevalla ja yhteiseen tavoitteeseen tähtäävällä yhteistyöllä luvassa on Sairaan terve Päijät-Häme!

Seppo Ojanen
sisätautien ylilääkäri,LT, soteMbA

Olli Anttonen
kardiologian ylilääkäri,LT, dosentti

Arja-Tuulikki Wilén (toim.)
projektipäällikkö, hallintotieteiden tohtori
Artikkeli on osa kirjoitusten sarjaa, jossa esitellään Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymässä hyvin tehtyä työtä – ”HYKYN Helmiä”


Share on Facebook0Share on Google+0Tweet about this on TwitterShare on LinkedIn0

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *